<img height="1" width="1" style="display:none" src="https://www.facebook.com/tr?id=3185439878185402&amp;ev=PageView&amp;noscript=1">

Arvokohteiden saneeraus on salapoliisityötä. 6 haastetta voitettavaksi

By Kari Hallman

Arvokkaissa saneerauskohteissa kunnioitetaan vanhaa, alkuperäistä arkkitehtuuria, mutta uusin keinoin. Mistä löytää sisäseinien ja -kattojen materiaalit, jotka ovat ominaisuuksiltaan tätä päivää, mutta näyttävät samalta kuin joskus ennen?

 

1. Ensimmäinen haaste löytyy yhteisen tahtotilan luomisessa

 

Yllätys, yllätys, ensimmäinen haaste ei liity materiaaleihin vaan siihen, että päätetään mitä halutaan - ja tämä tahtotila on sitten kaikkien tiedossa. Kun tavoite on mallinnettu, on jo helpompaa. Saneerauskohteissa täytyy aina tehdä kompromissejä, sillä materiaalit muuttavat muotoaan vuosien myötä. Mikä on siis se aika, johon halutaan palata? Harvoin halutaan tilan näyttävän aivan siltä kuin se oli joskus kauan sitten aivan uutena. Usein haluttu aika valitaan jostain nykyisen ja vanhan väliltä.

Tämä pohtimisvaihe vaatii yleensä useiden mallikappaleiden tuottamista suunnittelijaa varten, jotta valinta olisi helpompi tehdä. Materiaalien mallikappaleiden myötä löydetään ainakin suunta, johon mennään.

 

Eteläranta 10 - mallipalakuvat 456x276

2. Saneerattaessa käytettävien materiaalien ja oikean värin löytäminen

 

Materiaalit ovat näissä arvokohteissa usein iso haaste. Esimerkiksi perusraaka-ainetta, puuta, ei enää saada samanlaisella kuvioinnilla ja tiheydellä kuin puut olivat 100 vuotta sitten. Silloin kasvu oli hitaampaa ja syyt tiheämmässä. Jo tämä seikka tuo haasteita vastaan.

Eduskuntataloon toimittamamme loimukoivuviiluseinän ulkonäkötoivetta oli vaikea ratkaista jo viilun puuraaka-aineen osalta. Loimukoivu on kasvuvirheellistä puuta, joten sitä ei löydy kasvatettuna. Niinpä oli valittava saatavissa olevista puista yksi kerrallaan ja tuotettava niistä viilut. Viiluladontaa jumpattiin myös paljon, jotta valo peilautuisi hyvin. Lisäksi seinäpinnan oikeaa petsisävyä haettiin pitkään, ja oikean värin löydyttyä sille luotiin vielä Tikkurilassa oma reseptuurikin, jotta väriä olisi tarvittaessa saatavissa myöhemminkin.

 

Eduskuntatalo-loimukoivuseinä3-695
Eduskuntatalo>>


Hyvä sävynhallinta eri tavarantoimittajien kesken on vielä yksi väriin liittyvä lisähaaste. Miten koordinoida nämä kaikki? OneTone-sävynhallintajärjestelmä on tässä hyvä apu. Näin esimerkiksi Eduskuntatalossa saatiin niin seinien kuin ovienkin ilme näyttämään yhtenäiseltä.

 

onetonelogo_purple-1.png

 

3. Kustannukset ja julkisten tilojen paloturva nykynormien mukaan

 

Onneksi arvokohteissa, jos missä, satsataan laatuun. Kaikilla on halu saada aikaiseksi näyttävä lopputulos, josta voidaan olla ylpeitä. Kustannuksiakaan ei tosin voida aina unohtaa. Esimerkiksi Ravintola Palacessa oli aikaisemmin massiivipuiset katot, joiden hinta samanlaisena toteutuksena olisi tänä päivänä suuri eikä tuote olisi täyttänyt nykyisiä rakennusmääräyksiä. Onneksi muutamassa kabinetissa pystyimme säilyttämään nämä katot entisöimällä ne. Isoihin julkisiin tiloihin massiivipuiset ratkaisut eivät kuitenkaan enää kiristyneiden paloturvasäädösten myötä käy, joten oli keksittävät uudet materiaalit, jotka näyttäisivät samalta kuin ennen.

 

 

Lataa ArborLine - Opas suunnittelijalle

Lataa ArborLine opas

 

4. Sisäverhousmateriaalit arvokohteen vanhojen mittojen mukaan

 

Kun kyse on arkkitehtuurista, jota halutaan säilyttää, odotetaan lähes millintarkkaa toteutusta tilan vanhojen ulottuvuuksien ja mittojen mukaan. Tunnelma muuttuu, jos myös mittasuhteet muuttuvat. Joitakin muutoksia tulee saneerauksen yhteydessä välttämättä, kun esimerkiksi ilmanvaihtoa ja akustiikkaa parannetaan kohteissa. Mutta lähtökohtana pidetään alkuperäistä tunnelmaa ja suunnitelmaa.

Ravintola Palacessa saneerauksessa katon alkuperäistä tai vastaavaa tuotetta ei vain ollut, joten kehitimme tähän oman teknisen viilulevyn, jolla alkuperäinen tyyli ulkonäön ja mittojen osalta saavutettiin. Iso työ, mutta onpa hieno lopputulos - ja interiöörikin vanhaa Revellin suunnitelmaa kunnioittava.

 Palace

Ravintola Palace

 

5. Tarvitaan luovuutta ja sinnikkyyttä sekä hyvää yhteistyötä

 

Tuotekehitys tällaisissa arvokohteiden projekteissa on oikeaa salapoliisityötä ja ongelmanratkaisua. Jotta näitä pulmia pystytään ratkaisemaan, tarvitaan aimo annos luovuutta. Valmiita ratkaisuja kun ei useinkaan ole olemassa. Toisaalta se juuri on näissä mielenkiintoisinta.

Yleensä toimijoita on paljon ja hyvää yhteistyökykyä tarvitaan. Arvokohteen kyseessä ollessa mukana on usein myös Museoviraston edustajat. Heidän kanssaan yhteistyö on sujunut projekteissamme hyvin, sillä ammatti-ihmisinä he tietävät, mitä haluavat. Se tekee toiminnasta selkeää ja helpottaa sitä kautta myös meidän työtä Puucomp Arkkitehtipalvelussa. Heidän perusteensa asioille ja toteutuksille ovat olleet aina asiallisia, vaikka eivät aina helppoja toteuttaa. Yhdessä suunnittelijan ja Museoviraston edustajan kanssa olemme mm. etsineet tehtaallamme oikeita sävyjä ja materiaaleja. On hienoa nähdä, kuinka paljon suunnittelijatkin näkevät vaivaa alkuperäisen kohteen hengen säilyttämiseksi.

 

6. Ja vielä se aikataulu

Saneerauksia suunnitellaan ja valmistellaan usein pitkään. Aikaa oikeiden materiaalien etsimiseen ei kuitenkaan useimmiten jätetä tarpeeksi. Olisi hyvä, että tavarantoimittaja tulisi prosessiin mukaan mahdollisimman aikaisin, jotta ehditään etsiä toteutuskelpoisia ratkaisuja, tehdä kokeiluja ja toimittaa koepaloja materiaaleista ja värisävyistä. Keskimäärin saamme toimitettua mallit viikossa, mutta joskus, kuten Eduskuntatalon kohdalla, tämä vei jopa 8 viikkoa, koska raaka-ainetta ei vain ollut olemassakaan. Piti keksiä tuote tyhjästä.

Kun kohde on sitten lopulta valmis ja saneeraus tehty, on aina hieno nähdä
tuotteet oikeassa ympäristössään, omalla paikallaan, ja samalla tietäen niiden säilyvän siinä pitkään. On sitten jättänyt itsekin pienen palasen paikan kunniakkaaseen historiaan.

Kirjoittaja Kari Hallman on pitkän linjan rakennusalan ja rakennusmateriaalien osaaja, joka on toiminut kymmenen vuotta Oy Puucomp Ab:n toimitusjohtajana sekä vuodesta 2011 sisäverhoustuotteiden asiantuntijana Puucomp Arkkitehtipalvelussa.